Mä tiesin ettei siitä mitään tulis, et haluis ees tutustuu
oon se kumma lintu, se lihava, joka vaikuttaa ihan sekolta
silti se sattuu kun joku hylkii sua kuin ruttoa
Kenelle mä sitten kelpaisin, yritän olla sellainen että joku pitäis mutta taidan olla pelkkä floppi
mitä mä oon ittelleni tehny, miks tein tän, miks satutan itteni pahemmin kerta kerralta
sä et voi sille mitään, ei se oo sun syy, se on mun syy, mitä rakensin pilvilinnoja jotka ei oltu tarkotettu kestämään
sellasia ei pysty pitämään yllä kuin yksi ihminen ja se olen minä
Sä et tiennyt, mä tiesin, en halunnu hyväksyy sitä totuutta että kaikki olis yksipuolista
oon juuttunu yksipuoliselle kaistalle enkä pääse sielt pois, kerta kerralta uudestaan
toiset vaan alkaa karttamaan, sä sentään yritit olla kiltti
mutta vaikka kuinka kohteliaasti sä sen sanoisit, totuus on et oon taas yksin, ei mitään toivoa
Se sattuu kuunnella, et toiset on onnellisia
kun ite ryvet siinä samassa, monen monta vuotta,
sitä luulis et ajan myötä siihen tottuu, joka kerta silti vilhoo syväl sisimmäs
mut kiitti kaikesta, sain hetken elää pilvilinnois onnellisena
Vaikka kuinka vannon, vika kerta, en enään anna itteni tehdä samaa,
silti uppoon siihen samaan jamaan,
on aika tajuta nyt myöhään kuin milloinkaan ettei mua varten ole ketään
"You were the only thing what was real, anything else wasnt"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti